tiistai 21. huhtikuuta 2009

Missu 11 v 10 kk ja risat

Missu-mussukka pääsi piiiitkästä aikaa töihin. Sain huomautuksen, että mulla on kakkutarjoiluja rästissä, joten päätin aloittaa tarjoilusuman purkamisen vanhimmasta päästä. Eihän tässä ole kuin reilu kuukausi aikaa, kun Missu täyttää jo 12 vuotta ja 11-vuotiskakkukin oli siis vielä tarjoamatta... Käääk!

Missu oli onnesta soikeana päästessään mukaan. Hieman arvelutti, miten se jaksaa treenit. Tai jaksaahan se tietysti treenit, mutta mitä treenien jälkeen, tuleeko mummeli kovastikin kipeäksi.
Jippii, viimeinenkin äijä löytyi!


Ensimmäinen haaveri kävi heti lähtötohinassa. Ehdin juuri saada auton ja boxin luukun auki, kun mummeli otti ja ponkaisi autoon - tai siis yritti, eihän se pieni ressukka saanut takapäätään nostettua kyytiin. Ei muuta kuin pylläämään ja kädet kyynärpäitä myöten ristiin, ettei tytteli vaan onnistunut satuttamaan itseään.

Treenivuorollaan Missu oli alkuun hieman pihalla. Pyöri taukopaikalla olevien ihmisten seassa, kunnes sillä selkeästi syttyi yhtäkkiä lamppu pään päälle ja lähti innokkaasti köpöttelemään radalle. Ensimmäinen äijä paikallistui rivitaloon nopeasti. Oikeaa "asuntoa" vaan ei meinannut löytyä, kun Missu oli varma, että viereisessä se on (väitti näin vielä silloinkin, kun luukku oli auki ja näki äijän). Nakit saatuaan lähti kuitenkin jatkamaan matkaa seuraavaan kohteeseen.

Toinen löytyi roskalaatikosta ja siinä ei ollut vaikeuksia, vaan oikea laatikko löytyi heti (kaksi roskista vierekkäin).


Ei auta Niinan muu kuin palkata, niin itsepintaisesti mummeli sitä vaati - tietenkin kun kerran kadonneen löysi ;-)

Kolmatta lähdettiin etsimään yhdessä, mutta hetken kuluttua kadotin Missun silmistäni. Siinä ei sinänsä ole mitään outoa, mutta kun sitä ei huhuiluistani huolimatta näkynyt eikä mistään kuulunut ilmaisua, niin hämmennyin. Se ei ollut tyypillistä Missulle. Kiersin kasoja ja sitten huomasin Missun seisovan taukopaikalla olevien ihmisten luona. Siis mitä ihmettä? Kutsuin sitä. Ei reaktiota. Huusin ja rähjäsin, ei mitään vaikutusta. Sitten se päätti aloittaa ilmaisun. Itsepintaisesti seisoi Niinan edessä ja haukkui. "Minä löysin sinut, anna palkka!" Täytyyhän vanhuksilla olla vähän erivapauksia, joten Missu sai pienen nakinpalan "löydöstään" ja sen jälkeen arvon mummeli suostui vihdoin jatkamaan matkaa kohti kolmatta äijää.

Kiva oli pitkästä aikaa nähdä, kuinka onnellinen Missu on päästessään töihin.

sunnuntai 12. huhtikuuta 2009

Bode 3 vuotta!

Nenu rikki luun hautaamisesta.


Bode täytti 5. huhtikuuta 3 vuotta. Synttäreitään nuoriherra juhli seuraavana viikonloppuna yhdessä isänsä kanssa.

Lahjaksi Bode sai taas kerran uuden pallon ja ison luun. Ja kun ei luutaan jaksanut kerralla syödä, niin pitihän se tietysti haudata maahan, ettei kukaan muu sitä vie. Sen jälkeen herra onkin kulkenut nenä sievästi ruvella...

Boden mielestä parasta synttäreissä on ehdottomasti se, kun silloin tulee paljon vieraita ja vieraat jaksavat potkia tai heittää palloa paljon enemmän kuin omat ihmiset.


Kermaviilillä kuorrutettu maksalaatikkokakku ja nakkikynttilät.