perjantai 20. kesäkuuta 2008

Tulossa ollaan - sivistyksen pariin

Kohta ei olla enää kaivon varassa, kun ollaan mekin tässä pikkuhiljaa siirtymässä sivistyksen pariin. Tänne on perusteilla vesiosuuskunta ja parin vuoden päästä pitäisi olla vesi- ja viemäriasiat kunnossa. Enää tarvitsisi vaatimattomasti kymppitonnin verran rahaa, että voitaisiin liittyä osuuskuntaan... Että lahjoituksia otetaan vastaan! ;-)

Hanke etenee nopeaan tahtiin. Huhtikuussa saatiin Kymen Vesi Oy:ltä kirje, missä kyseltiin ollaanko halukkaita liittymään mahdollisesti perusteilla olevaan vesiosuuskuntaan. No kyllä vain, vaikka se pahuksesti maksaakin :-( Muitakin halukkaita oli, joten Pitkäsalmen vesiosuuskunta perustetaan kuluvan vuoden loppuun mennessä. Kesäkuun aikana valmistuu esisuunnitelma, jolloin myös kustannusarvio täsmentyy. Toivottavasti se ei tuosta kymppitonnista nyt enää nouse :o

Ainoa jo lukkoon lyöty viikonloppumeno tälle kesälle sattuu tietysti juuri siihen ajankohtaan, kun aiheesta järjestetään tiedotus- ja keskustelutilaisuus. Noh, eiköhän siitä kuule muutakin kautta ainakin tärkeimmät asiat. Reissua nyt ei ainakaan voi perua!

Mitähän muuten koirat tuumivat sitten, kun vesikupit täyttyvät uudella, maksullisella vedellä? Saas nähdä nyrpistävätkö naamojaan ;-)

Mitä ihmettä, porataanko katua?

Täällä korvessa luonnon keskellä herättiin yhtenä aamuna tuossa aiemmin keväällä aivan käsittämättömään meteliin. Ensimmäiseksi tuli mieleeni, että onkohan joku varastamassa rännejä :o Mutta ei kai niin tyhmä kukaan ole? Helsingissä aikoinaan asuessani kantautui toisinaan katuporan ääni sisälle. Samantapainen ääni oli tuokin, mutta eihän täällä ole asfalttia lähimaillakaan. Kuuluiko ääni sisältä, pihalta vai jostain kauempaa?

Hetken siinä kuunneltiin ja mietittiin, mistä ihmeestä on kyse. Pete kävi parvekkeella ja piti hieman meteliä ja kas kummaa, outo ääni siirtyi toiselle puolen taloa. Tikkako se oli, joka yritti rakentaa asuntoaan katolle tai johonkin katon lähistölle (meteli oli ainakin sellaista). Ei siis tarvita kukkoa herättämään aamuisin, kun tikka hoitaa saman homman ;-)

Täällä sataa vettä, mutta siitäkin huolimatta:

Oikein hyvää juhannusta kaikille!

keskiviikko 18. kesäkuuta 2008

Ohjaajaa huijattiin

Wiltsun kanssa käytiin piiiitkästä aikaa raunioilla - ja hui, 13. päivä perjantaina :o Joo-o, hurjalta kuulostaa, mutta hengissä selvittiin kaikki eikä tarvinnut ketään viedä sairaalaan paikkailtavaksikaan :-)

Wiltsu oli treenivuorossa tällä kertaa ensimmäisenä. Sain herran sekunniksi istumaan, otin pannan pois... ja sinne meni. Taaskaan en ollut tarpeeksi nopea, että olisin ehtinyt antaa lähtökäskyn :-(

Wiltsu pysähtyi heti ensimmäisen piiloryppään kohdalle tutkailemaan. Silmäilin pikaisesti lähistön piilot ja totesin, että molemmat sivupiilot olivat tyhjiä (niihin näin sisälle) ja etupuolella putken edessä ei ollut estettä, joten sen täytyi olla tyhjä samaten kuin siinä vieressä oleva luukullinen piilo, koska luukku oli auki. Mutta Wiltsu vaan jatkoi siinä pyörimistä, joten jossain lähistöllä täytyi äijän olla. Röykkiön takana poika kävi vain pistäytymässä, joten siellä ketään tuskin oli, mutta mutta...

Lopulta Wiltsu näytti paikallistavan äijän siihen luukullisen - mutta siis avonaisen - piilon kohdille. Meinasi jopa koheltaessaan tippua piiloon sisälle. Minä hämmentyneenä kysyn, että onko maalimies todella tuolla? Ja eiköhän siinä vieressä oltu riemuissaan, kun huijaus onnistui täydellisesti. Luukku oli tarkoituksella ohjaajan hämäämiseksi jätetty auki. Onneksi en sentään alkanut hoputtaa Wiltsua jatkamaan matkaa, vaikka aivan varma olinkin, ettei siellä ketään ollut. Wiltsu kuitenkin niin selkeästi oli saanut hajun, että tiesin äijän jossain lähistöllä olevan. Niinpä niin, taas sai huomata, että koiraan täytyy luottaa, vaikka kuinka kuvittelisi tietävänsä paremmin!

Seuraava piilo oli ihan uusi meille. Ei ole roskalaatikkorivistöjä ollut aiemmin meidän aikanamme. Ja Wiltsu ottikin ja meni sujuvasti niiden ohi. Kutsuin sen takaisin tarkistamaan rivistön ja sieltähän se löytyi seuraava äijä. Viimeinen piilo olikin taas vanha tuttu ja helppo homma.

perjantai 6. kesäkuuta 2008

Lintupesue naapurina


Naapuriperheen lapset viimeistä päivää kotonaan

Meillä oli vielä hetki sitten suurperhe naapurina. Muutaman metrin päässä talosta, kuusen oksalla, oli linnunpesä. Ikävää, että huomattiin pesä niin myöhäisessä vaiheessa, ettei ehditty seurata poikueen elämää kuin ainoastaan pari päivää. Onneksi kuitenkin ehdin ihan viime hetkillä napata pesueesta kuvan, seuraavana päivänä pesä olikin jo tyhjä :-(

Missu 11 v.

Synttärisankari Missu kermaviilillä kuorrutetun maksalaatikkokakkunsa kera. Kynttilöinä tällä kertaa pari sonninsutia.

Maanantaina vietettiin Missu-mussukan synttäreitä. Mummeli täytti jo 11 vuotta. Isosisko, syyskuussa 14 v. täyttävä Isa, kävi kylässä, mutta ikäneidot eivät olisi vähempää voineet olla kiinnostuneita toisistaan. Isa vahti ja odotti herkkuja lasten pöydästä ja Missu aikuisten. Bode puolestaan ei olisi voinut vähempää välittää pöydän antimista, sille tärkeintä oli, että joku potki tai heitti palloa...