Sima- ja munkkitreenit

...ei kun hakutreenit

Huisin pitkä treenitauko on päättynyt! Pari kertaa ollaan Wiltsun kanssa käyty rakennuksilla treenamassa, mutta metsään ja tositoimiin päästiin vihdoin viimein vasta nyt keskiviikkona. Kamera jäi valitettavasti kotiin, mutta treenikaverit todistanevat (?), että paikalla oltiin ;-)

Pelkäsin, että Wiltsu sekoaa totaalisesti päästessään pitkästä aikaa hommiin eikä työskentelystä tule mitään. Siksi toivoin, että otetaan hyvin lyhyitä pistoja ja ensimmäinen haamuna. Seuraavat katsottaisiin sen mukaan, miten hyvin tai huonosti ensimmäinen menee.

Poika yllätti minut todella postitiivisesti! En olisi ikinä uskonut, että treenit sujuvat niin hyvin! Ensimmäinen äijä löytyi ongelmitta, joten seuraavat otettiin valmiina. Toisen kohdalla poitsi joutui tekemään töitä vähän enemmänkin, kun ei mennyt tarpeeksi pitkälle eikä siksi saanut tuulesta apuja. Kovasti Wiltsu kuitenkin haki ja viimein pienen tuulenhenkäyksen avustamana, toinenkin äijä löytyi. Kolmas oli taas "helpommalla" puolella kevytpeitteen alla piilossa eikä tuottanut pikkumiehelle ongelmia.

Olen äärimmäisen tyytyväinen!

Viimeisenä otettiin vielä Ikille rullatreeni, mihin minä en saanut osallistua. Se nimittäin teki mulle viime kerralla "Bodet". Tulimme siihen tulokseen, että pidin rullaa väärässä kädessä. Iki on tottunut nappaamaan rullan oikeasta kädestä eikä suostunut vilkaisemaankaan mulla vasemmassa kädessä olevaa pötkylää. Ei vaikka paukutin sitä maahan ja tein vaikka mitä. Oikeaa kättä se vain haki. Tai sitten se halusi kostaa mulle sen, miten Bode on kohdellut treeneissä emäntäänsä Marikaa... ;-)

Treenien lopuksi avattiin vielä vapun kunniaksi simapullot ja syötiin munkkeja. Kiitos loistavista tarjoiluista Marika!

Hauskaa vappua kaikille!

DogFriday: drama queen

DogFridayn kuvahaasteen aiheena on drama queen. Suurta draamaa meillä syntyy aina, kun koirien takkuja pitäisi yrittää availla. Molemmat kiljuvat kuin syötävät, kun karvakökköön vain pikkuriikkisenkin koskee...

Pöhelöiden kruunaamaton kuningas
siirtää vaikka lasia ja pulloja täynnä
olevan kaapin paikoiltaan.

Mutta Bode, kaikkien pöhelöiden kuningas, joka myös suurena drama queeninä tunnetaan, on ihan omaa luokkaansa kun puhutaan ylireagoinnista - asian kuin asian suhteen. Joskus sitä alkaa "pelottaa" niin vietävästi joku ihan normaali jokapäiväinen asia, ettei mitään rajaa.

Jos pallo katoaa Boden ulottumattomiin, drama queen astuu välittömästi estradille; kivet, multa ja nurmikko pöllyävät pihalla, lattiaa raavitaan hysteerisesti sisällä. Jokunen vuosi sitten siirtyi Boden toimesta myös superpainava kaappi pois paikoiltaan. Keneltäkään ei voi jäädä huomaamatta, jos Bodelta on jotain hukassa, herra tekee siitä kyllä niin valtavan suuren numeron, että koko kylä saa tietää tapahtuneesta.


Boden pallo on vierinyt kaapin alle ja meneillään on armoton lattian "kaivaminen"

Bodea masentaa, kun kukaan ei leiki sen kanssa.

Myös hakutreeneissä drama queen tulee herkästi esiin, jos kaikki ei suju herran mielen mukaan. Sen on moni maalimies saanut jo omakohtaisesti kokea. Esimerkiksi Boden nakkeja ei saa näpelöidä. Sen verran niihin saa koskea, että ottaa purkista ja antaa hänen ylhäisyydelleen. Mutta auta armias, jos maalimies menee ja napsauttaa nakinpalaa hieman pienemmäksi... Bode ottaa välittömästi hatkat. Samoin herra häipyy, jos maalimies kulkee väärää reittiä takaisin keskilinjalle. Reitin tulee luonnollisesti olla Boden valitsema, kuinkas muuten.

Uskaltaisin siis väittää, että tästä herrasta löytyy drama queenin aineksia vaikka muille jakaa.

Tupaantuliaiset

Nyt täyttyi mitta wippiesblogissa. Kommentointi ei edelleenkään pelaa, vaan kaikki kommentit lentävät suoraan roskakoriin. Tuki ei vastaa eikä keskustelupalstallakaan saa apua, joten kasailen tässä pikkuhiljaa kamoja tänne muuttoa varten. Eipä tosin taida ongelmatilanteissa täälläkään saada apua mistään, mutta toivotaan, että ongelmilta jatkossa vältyttäisiin!

Tunnustaako muuten joku varanneensa tassunalla.blogspot.com -osoitteen itselleen? Yritin sitä saada, mutta on kuulemma varattu. Kun kokeilin mennä ko. osoitteeseen, sain ilmoituksen, että se on poistettu, mutta ei kuitenkaan saatavilla... Miksiköhän sitä ei ole mahdollista saada, jos ei kerran ole käytössä? En löytänyt yhteystietoja, mistä olisin voinut kysyä, olenko mahdollisesti itse sen joskus varannut ja luopunut, kun aloin näpytellä tassunalla-höpinöitä wippiesblogiin.

Mutta ei muuta kuin tervetuloa tänne uuteen blogiin! Vanhat wippiesblogin tekstit siirtyvät myös tänne, kunhan keksin, miten se tapahtuu...

Valokuvatorstai: kuva pulloista

Valokuvatorstain haasteen aiheena on kuva pulloista. Mieleeni tuli heti pihavajassa vuosia lojuneet vanhat viinipullot, joita kukaan ei vieläkään ole putsannut uutta käyttöä varten (näinköhän enää puhtaaksi lähtevätkään).


Saisiko olla mehua?

Pakko on myös laittaa blogissa aiemminkin esillä ollut kuva meidän ikiomasta Olvi-koirasta.


Ei, ei Bode ole sammunut, se vahtii, ettei kukaan vaan vie isin kaljoja.

Minä ja minun suuri suuni...

...tai ehkä paremminkin liian nopeasti vipeltävät sormet näppäimistöllä.

Juuri kun eilen pääsin kertomasta, ettei Wiltsu enää onnistu poistumaan pihalta kohti suuria seikkailujaan, niin eiköhän jätkä hetki sen jälkeen pihalla ollessamme ottanut ja häipynyt taas. Poitsi nimittäin keksi sen kohdan, mistä pääsee myös kesällä yli, jos haluaa. Ja veikkaan, että Wiltsu kyllä tästä eteenpäin haluaa, kun on nyt päässyt seikkailujen makuun. Aiemmin siitä ei kukaan koirista ole yli mennyt. Tai on Wiltsu mennyt yli, mutta on jäänyt siihen kiven päälle vaan katselemaan maisemia ja tullut hetken päästä takaisin aidan sisäpuolelle. Nyt on varmaan laitettava aita siitä kohtaa uusiksi.


Tämän nurin olevan aidan yli pääsee ihan pienellä loikalla. Helppo homma tällaiselle kokeneelle seikkailijalle.


Ei tästä välttämättä tarvitse tämän pitemmälle lähteä (ainakaan kun tuo yksi kameran kanssa hilluja tuossa vahtii koko ajan). Tästä on hyvät näköalat vähän joka suuntaan.


Tästä kun hyppää tuohon toiselle kivelle, pääsee takaisin pihalle - niin yksinkertaista se on.


Heippa, minä meen nyt, takasin tuun sitten kun ehdin ja maltan!

Valokuvatorstai: hyppy

Valokuvatorstaissa hypitään. Kaivoin arkistoista kaksi kuvaa. Toisessa Wiltsu hyppää hakutreeneissä kuralätäkön yli.



Ja toinen on hyppy tuntemattomaan; venekaupat on juuri lyöty lukkoon ja nyt ihmetellään, mihin tässä vielä joudutaankaan.



PS. Kommenttien kanssa edelleen ongelmia (kaikki kommentit menevät suoraan roskakoriin) eikä asiakaspalvelu ole vielä vastannut. Kommentit ovat kuitenkin edelleen erittäin tervetulleita, ilmestyvät vaan vähän viiveellä (siirrän ne manuaalisesti roskakorista julkaisuun).

Missä lumet?

Lumet sulavat nyt sellaista vauhtia, että täytyy vielä kiireesti laittaa viimeisiä talvikuvia esiin ennen kuin kevät on jo niin pitkällä, ettei lunta enää näy missään.

Vajaa kaksi kuukautta sitten meillä näytti vielä tältä; lumitöitä sai tehdä jatkuvasti ja ahkeria apulaisia pyöri jaloissa ihan rasittavuuteen asti.

Lumen loppumisesta ei ollut vielä hetki sitten tietoakaan ja epäilytti jo, ettei lumi ehdi sulaa koko kesänä, kun sitä oli niin paljon. Mutta nyt pilkottaa pihalla maa jo useammastakin kohtaa ja lunta on enää pieninä penkkoina siellä täällä.

Bode osaa ottaa ilon irti viimeisistä lumipenkoista. Herra menee hankeen seisomaan. Pudottaa pallon suustaan ja täppää etutassuillaan pallon syvälle hankeen. Sen jälkeen alkaa vimmattu pallon etsintä. Boden touhuja seuratessa ei voi muuta kuin nauraa. Se voittaisi kyllä kirkkaasti pöhelöiden kuninkuuskisan, jos sellainen vain järjestettäisiin ;-)

Meidän toinen tohelo taas rakastaa ahtaita paikkoja. Mitä ahtaampi paikka sitä mieluummin Wiltsu sinne änkeää. Yksi sen lempipaikoista ulkona on talon alunen. Siellä se viihtyy todella hyvin. Välillä oli vaan lunta jopa niin paljon, että Wiltsulla oli hankaluuksia tai jopa mahdotonta päästä talon alle. Mutta onneksi joku teki lumitöitä niin, että herra pääsi sinne melko usein.

Kun talon alunen on koluttu eikä pihalta pääse poistumaan suuriin seikkailuihin, niin sitten voi hyvin mennäkin jo sohvalle loikoilemaan - kunhan vaan joku päästäisi sisään.

Wiltsu-ressukka ei pääse enää livahtamaan suuriin seikkailuihinsa, kun lumi on sulanut jo niin, ettei pieni poika millään pääse aidan yli. Useasti se on kiertänyt pihaa ympäri ja etsinyt paikkaa, mistä pääsisi yli tai ali, mutta on joutunut rassukka pettymään raskaasti.

Molemmat pojat ovat kyllä olleet tosi tyytyväisiä näin runsaslumiseen talveen. Meille kaksijalkaisille vähempikin lumi olisi riittänyt. Ja vaikka kauhulla odotettiin pihan olevan täynnä hirveitä kuralätäköitä pitkälle kesään, niin siitä näytetään selviävän uskomattoman vähällä. Niin nopeasti lumi on hävinnyt, ettei lätäköitä juurikaan ole muodostunut. Kurasta saamme toki nauttia täysin rinnoin! :-P


Mistään ei pääse yli eikä ali, vaikka kuinka kiertaa aidan vierustaa ympäri :-(

Valokuvatorstai: vaihtoehto

Valokuvatorstain haasteen aiheena on vaihtoehto.

Kaksi suuta odottaa kieli pitkällä pannarirullaa, mutta vain toinen sitä saa.


Pannarirulla maistuisi Bodellekin, mutta väärään suuhun menee...

Ongelmia kommentoinnissa

Wippiesblogiin ei näköjään ole saanut tässä pääsiäisen aikana jätettyä kommentteja. Tai on saanut jätettyä, mutta ne menevät suoraan roskakoriin. Hoksasin ongelman juuri äsken, mutta kaikki näyttäisi olevan asetusten mukaan ok. Toivotaan, että ongelma katoaa pian ja jos ei, niin sitten täytyy pakata kimpsut ja kampsut ja muuttaa toiseen osoitteeseen. Mutta katsellaan nyt kuitenkin vielä hetken aikaa. Kommentteja saa edelleen ihan mielellään lähettää, käyn niitä siirtämässä roskiksesta julkaisuun aina kun koneella istun!

Bode 4 v.

Kuopuksemme Bode täytti eilen jo neljä vuotta! Synttäreitä vietettiin perhepiirissä ja päivänsankari tarjosi maksalaatikkokakkua. Kynttilöinä ei tällä kertaa ollut nakkeja, vaan tikkuluita. Poseerauskuviin juhlakalu ei valitettavasti suostunut, joten tällaisiin oli tyytyminen ;-)


Ei millään kiinnostaisi poseerata kakun kanssa, saako jo maistaa?


Mami on niin hidas, että nyt kyllä otan ja maistan ainakin vähän, eihän tästä muuten mitään tule.

Onnittelut synttärisankarille koko laumalta!