keskiviikko 30. huhtikuuta 2008

Hiljaiseloa blogissa...

Taas on jäänyt blogikirjoittelu vähän taka-alalle ja vaikka kuinka kirjoitteluun olisi aiheita ollutkin, niin jos ajatuksia ei ole heti raapustanut johonkin muistiin, niin eihän niitä enää tahdo myöhemmin muistaa. Yritänpä tässä nyt kaivaa muistin kätköistä muutamia tärkeimpiä tapahtumia ylös. Täytyyhän sitä jotain raapustaa huhtikuullekin... hetken aikaa kun vielä ehtii...

Hakuilua

Hakurintamalla on viime aikoina ollut hieman hiljaisempaa. Treenejä ei olla oikein saatu sovitettua aikatauluihin ja kertaalleen olin flunssan kourissa sängynpohjalla. Neljissä treeneissä on edellisen raapustuksen jälkeen käyty, mutta ensimmäisestä ja toiseksi viimeisestä kerrasta en muista yhtikäs mitään, kun en heti ole raapustanut edes pääkohtia ylös... Hämärä muistikuva on, että molemmissa niissä olisi ollut Wiltsu mukana.

Toiset treenit oli Boden synttäriviikonloppuna ja jonkinlaista hataraa selostusta niistä sain kyllä aikaiseksi. Viimeisimmät treenit olivat viime viikon keskiviikkona, jolloin Bode oli kouluttamassa maalimiehiä...

Synttärihulinaa

Huhtikuun alussa vietettiin siis Boden 2-vuotispäiviä! Synttärisankari oli onnesta soikeana, kun vieraita tuli. Lahjoista viis, mutta kun vieraat potkivat palloa, niin pojan riemulla ei ollut rajoja.

Synttäreitä varten jouduttiin hieman siirtelemään huonekaluja, että saatiin toinenkin ruokailupöytä ja riittävästi tuoleja mahtumaan tupaan. Missu ei ollut ollenkaan hyvillään tapahtuneesta. Se oli verisesti loukkaantunut, kun sohva ja nojatuli oli siirretty toiseen paikkaan. Hänen armonsa makasi koko ensimmäisen illan lattialla. Sohvalle ja nojatuolille ei voinut käydä, kun ne oli väärässä paikassa. Hohhoijaa. Onneksi se kuitenkin leppyi ja antoi lopulta siunauksensa uudelle järjestykselle :-)

Koirakuvat-viikkohaaste

Koirakuvat-viikkohaasteeseenkaan ei olla osallistuttu pitkään aikaan. Aiheista se ei ole ollut kiinni, vaan kuten blogikirjoittelu yleensäkin, se on vain jäänyt :-( Kuun alkupuolella olleeseen kura/märkä -haasteeseen olisin saanut haastetta seuraavana viikkona kerrankin ihan tuoreen otoksen, kun Bode kävi vähän seikkailemassa. Vähänkös harmittaa, kun ei ehtinyt oikeaan ajankohtaan!

Terveysrintamalla kaikki hyvin, ainoastaan pieniä pintanaarmuja

Entä mitäpä muuta? Missu on ollut todella hyvässä kunnossa edelleen! Ei ole jalka vaivannut tyttöä yhtään. Pistoksia ei ole tarvittu eikä särkylääkettäkään. Ja joka-aamuinen Boden juoksutus vaan jatkuu ;-) Eikä Wiltsullakaan ole ollut kohtauksia enää aikoihin, joten terveysrintamalla on kaikki loistavasti!

Poikien välit vaihtelevat suuresta rakkaudesta syvimpään inhoon. Ei ole kauaakaan, kun pojat herkistelivät lähes joka aamu ja sitä kesti varmaan toista viikkoa - kauan joka tapauksessa. Tai oikeastaan Wiltsu herkisteli ja Bode luuli Wiltsun haluavan vain leikkiä ;-) Mutta tässä yhtenä aamuna syttyikin pitkästä aikaa iso sota :-( Pete meni väliin repimään poikia erilleen ja Missu päätti poliisina osallistua touhuun. Se otti Peteä takista kiinni ja veti... Pete sai takkiinsa pienen reiän ja Wiltsu niskaansa muutaman pienen reiän, muut selvisivät vammoitta.

keskiviikko 23. huhtikuuta 2008

Maalimiehet petraavat

Bode oli taas hakumetsässä kouluttamassa maalimiehiä ja hyvinhän nuo tuntuivat oppivan...

Tällä kertaa otettiin kaikki kolme maalimiestä haamuina ja jokainen toi Boden syötellen pois. Toiveenani oli, että Bode lähtisi matkaan suorinta tietä. Ja hienosti toiveeni toteutuikin! Vielä kun maalimiehetkin oppisivat palaamaan keskilinjalle suorinta tietä (siis sitä tietä, minkä Bode on valinnut), niin kaikki olisi hyvin ;-)

Ensimmäisen äijän kohdalla kävi vähän köpelösti, kun mokoma lähti tulemaan väärää reittiä takaisin keskilinjalle. Sellainenhan ei tietenkään Bodelle sovi, vaan herra tuli omineen takaisin ja jätti maalimiehen kulkemaan yksin väärää reittiään... Hetken maanittelun jälkeen Bode kuitenkin suostui palaamaan takaisin maalimiehen luo ja tulivat lopulta yhtä matkaa takaisin.

Toiselle maalimiehelle meinasi käydä samalla tavalla. Bode oli jo lähdössä pois, kun reitti alkoi mennä pieleen, mutta maalimies toimi nopeasti, ehti kutsua herran takaisin ennen lopullista lipeämistä ja vaihtoi reittiä. Maalimies oli siis selvästi ottanut edellisestä opikseen ja loppu sujuikin hyvin. Bode oli tyytyväinen uuteen paluureittiin.

Kolmannen kohdalla ei enää ollut ongelmia. Bode oli tyytyväinen reittivalintaan.

Ymmärrän hyvin Boden logiikan. Jos kerran maalimies on jo kertaalleen onnistunut eksymään, niin eihän sellaiseen "törppöön" voi missään nimessä luottaa. Parempi siis kulkea niitä reittejä, mitkä pelastaja valitsee, etteivät kohta ole eksyksissä sekä pelastaja että pelastettava...

perjantai 18. huhtikuuta 2008

Bode prkl

Olinpa tässä yhtenä päivänä tekemässä lähtöä kotoa, mutta lähtöni hieman viivästyi, kun Bodea ei näkynytkään terassilla eikä edes koko pihalla...
Ai miten niin, missä olen ollut?


Hetken huhuiltuani, näin sen tulevan juoksujalkaa kaukaa pihan ulkopuolelta. Mitä lähemmäs se pääsi sitä järkyttyneemmäksi tulin. Missä ihmeessä se oli ollut ja mitä tekemässä?

Se oli lähes kauttaaltaan aivan märkä ja kurainen. Ainoastaan selkä ihan keskeltä oli kuiva.

Meillä on tontilla, aidatun alueen ulkopuolella, muutama pieni lampi, mutta todennäköisemmin Bode oli pistäytynyt naapuritontin isommassa lammessa. Ainakin siltä suunnalta se tuli.

Selvittyäni pahimmasta järkytyksestäni, kiiruhdin hakemaan kameraa, oli koiruus mokoma sen näköinen, että pakkohan tuo näky oli ikuistaa...

Sinänsä ihan kiva, että poika osaa viihdyttää itseään eikä jää toimettomaksi, jos kukaan ei jaksa tai ehdi sen kanssa puuhailla, mutta rajansa kaikella. Luulisi, että pihaltakin löytyisi jotain tekemistä, meillä on kuitenkin aika iso alue aidattuna. Ei kyllä pitäisi olla tilanpuutteesta kiinni.

Onneksi ei ole naapureita lähistöllä!

Tämä kuva sopii valokuvatorstain haisuli -haasteeseen kuin nenä päähän :-P

sunnuntai 6. huhtikuuta 2008

Ääk, oikea äijä metsässä :o

Meillä oli pitkästä aikaa vieraita ihmisiä enemmänkin hakutreeneissä mukana. Ja mikä parasta, oli myös yksi "harvinaisemman" sukupuolen edustaja.

Päätin siis ottaa Bodelle ensimmäiseksi makkararinkiä, että sai hieman tuntumaa uusiin ihmisiin. Tuttujen ihmisten luo meneminen ei ollut ongelma eikä mikään, vieraita naisia se ensin vähän vilkuili, mutta pienellä avustuksella meni kyllä hakemaan nakinpalasensa. Isoakin isompi järkytys sen sijaan oli, kun kutsuja oli mies. Bode oli aivan hämmennyksissä: "Mitä tuo tuollainen täällä tekee?" Mun oli pakko mennä edeltä, että Bodekin uskaltautui.

Vaikea, helpohko ja tooosi helppo

Maalimiehet jaettiin siten, että ensin meni kaikkein "vaikein" tapaus peräänajona. Matka oli todella lyhyt ja piilo helppo, riittävästi vaikeutta kun oli siinä, että maalimies oli ihan oikeastikin mies ;-) Bode lähti hienosti ja haki hienosti, mutta ei mennyt ihan lähelle. Nakkipurkin se tuli kuitenkin tyhjentämään reippaasti, kun pääsin perille ja annoin siihen luvan.

Toinen maalimies oli vieras nainen ja muistikuva. Ei ongelmia alun haahuiluja lukuun ottamatta. Bode meni ihan viereen ja tuli yhdessä maalimiehen kanssa pois piilolta (olivat menneet iiiison ja leveän ojan yli ja minä odotin toisella puolella, kun en kuitenkaan olisi yli päässyt).

Kolmas maalimies olikin sitten tooosi helppo tapaus. Tuttu nainen ja valmis. Ei ongelmia.

Tuuli oli todella olematon, joten haahuilua esiintyi vähän jokaisen kohdalla, mutta muuten olen kyllä todella tyytyväinen reippaasti toimineeseen poikaan! Oli sentään kaksi ihan vierasta maalimiestäkin. Ja se on todella harvinaista meidän treeneissä!

Treenien päätteeksi Bode tarjosi vielä rahkapiirakkaa synttäreidensä kunniaksi. Paniikki vaan meinasi iskeä, kun olin palstalta laskenut, että meitä olisi kuusi paikalla, mutta autoja ja ihmisiä olikin reippaasti enemmän. Hyvin tarjoilut kuitenkin riitti, joskin osa ei edes uskaltanut ottaa, kun minä hölmö kauhistelin ääneen, että näinköhän siitä kaikille riittää... Niinpä, sitä teippiä tarvitsisi joskus muulloinkin suun eteen, kuin vain koirien kanssa!

Bode 2 vuotta!


Kermaviilillä kuorrutettu maksalaatikkokakku kahdella nakkikynttilällä kelpasi synttärisankarille paremmin kuin hyvin!

Lauantaina oli Boden syntymäpäivä ja koska Peten synttärit on seuraavalla viikolla, niin ehdotin, että pidettäisiin jonkinlaiset yhteiskekkerit. Enpä ihan heti älynnyt millaiseen touhuun ryhdyin...

Innostuin kutsumaan enemmänkin vieraita, kun ajattelin, että viikon varoitusajalla eivät läheskään kaikki kuitenkaan pääsisi. Vain kolme ei päässyt, joten paniikki oli pienoinen, kun pähkäilin, miten kaikki mahtuisivat ja kaikille riittäisi istumatilaa... Ei muuta kuin huonekalujen järjestystä muuttamaan niin, että saataisiin toinenkin ruokailupöytä mahtumaan tupaan.

Hyvin kaikki kuitenkin sujui. Vieraita tuli hieman porrastetusti, joten tila ei käynyt turhan ahtaaksi. Ja Bode oli onnensa kukkuloilla, lahjoista se ei välittänyt tuon taivaallista, mutta pallonpotkijoita riitti - se oli pääasia!