Valokuvatorstain tämän viikon haaste olikin aiempia haastavampi. Tarkoituksena ottaa kuva nimenomaan tätä haastetta varten ja kuvata sen kuvausprosessi. Meinasin ensin jättää kokonaan väliin, mutta nakkasin kuitenkin äsken kameran kaulaani ja mentiin koirien kanssa pihalle.
Molempien saaminen samaan kuvaan onnistuu kyllä muutamien ärräpäiden saattelemana, mutta jos (yleensä kyllä) haluaa niiden katsovan samaan suuntaan ja olevan muutenkin edes jotakuinkin hyvin, niin aikaa saattaa tuhraantua jokunen tovi. Nyt ei ollut siihen aikaa, joten poseeraamista yritti yksin Bode.
Ensin piti katsoa paikka, missä ei ole kovin keltaista lunta, eikä ylimääräisiä tummia kökköjä maassa (tähän sopisi sellainen punasteleva hymiö). Peukut pystyyn, että keli säilyy siedettävänä, eikä ala taas sataa lunta. Bode sivulle ja paikka. Siirryin hieman kauemmas katselemaan miltä herra näyttää kameran takaa. Pahuksen pallo on niin lähellä, että eihän sitä saa millään rajattua kuvasta pois, mutta olkoon, katsotaan, mitä tästä saadaan aikaiseksi.
Koiruus pysyi muuten hyvin paikoillaan, mutta pää kääntyili ja ilmeet vaihtelivat, kärsimättömyyden ja tylsistymisen välillä. Pallokin häiritsi selkeästi, kun alkuun asento oli jäykkääkin jäykempi, ettei vaan vahingossa vilkaise sitä. Myös Wiltsu aiheutti ongelmia kuvaussessioon.
Mitäs tuolla takana kinosten päällä tapahtuu?
No Wiltsuhan se taas päätti ottaa hatkat.
Pakko välillä huomioida palloa, ettei se vaan tule surulliseksi, jatketaan poseerausta hetken päästä.
Voisitko jo napata sen haluamasi kuvan, että saan jatkaa pallonpeluuta.
Nappiotosta en tällä kertaa saanut, mutta tuossa viimeisessä on kiva veikeä, ilme, joten siitä tuli se kuva, minkä kuvausprosessi tässä kuvattiin.
