Ehdittiin sitä toki hieman treenatakin, vaikka alku menikin tiiviisti herkkupöydän ympärillä. Wiltsu oli vaihteeksi mukana ja toimi hyvin, kuten aina raunioilla.
Eka maalimies on täällä!
Ensimmäinen maalimies löytyi nopeasti. Aikaa sen sijaan tuhraantui siihen, kun yritin saada napattua herrasta kuvaa piilolla. Muutaman "oho, koira ehti jo hävitä tähtäimestä" -kuvan jälkeen sain kuin sainkin napattua ihan kunnon ilmaisukuvan.
Toka maalimies löytyi niin ikään helposti
Toinen maalimies oli betoniputkessa luukun alla. Wiltsu kiersi putkea sellaista vauhtia, että taas oli ongelmia kuvaajalla pysyä perässä. Maalimieskin jo ihmetteli putkessa, että mitä se ohjaaja höpöttää, kun pyytää koiraa ilmaisemaan... Kaiken aikaahan se ilmaisi.
Kolmas maalimies oli jo hieman vaikeampi tapaus, Wiltsu ei meinannut hoksata katsoa tarpeeksi ylös vaan etsi äijää matalammalta.
Kolmas maalimies makasi sänkykasan keskimmäisellä tasolla. Wiltsu pyöri siinä lähistöllä jonkun aikaa ja yritti paikallistaa hajua ennen kuin tajusi, että pitää katsoa vähän normaalia ylemmäs ja siellähän se maalimies makasi. Poitsi ei halunnut hypätä maalimiehen luo ylös hakemaan palkkaansa enkä sitä siihen pakottanut. Muutaman kerran kehotin, mutta kun ei, niin ei. Onhan herralla jo ikää sen verran, että en halua vaatia enempää kuin mihin itse kokee pystyvänsä. Nakit sai hyvin syötyä alimmaltakin sänkykerrokselta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti