Uskokaa tai älkää, mutta Bode on vakaasti päättänyt astua Missun saappaisiin! Tänä aamuna se antoi mulle tyhjän talouspaperirullan lattialta - ihan oikeasti ja vielä kolme kertaa!
Sohvalta avustamista on harjoiteltu pisimpään ja se on sujunut hienosti jo jonkin aikaa. Tosin se vaatii multa täydellistä ajoitusta; minkäänlaista kiitollisuutta ei saa ilmaista, ennen kuin olen laskenut herrasta irti, muuten lennän nenälleni. Bode vetää tasaisesti ja rauhallisesti, kun otan sitä niskasta kiinni, mutta välittömästi, kun kiitän avusta, riehaantuu se niin valtavasti, että jos erehdyn pitämään vielä silloin kiinni, on tasapaino koetuksella.
Metsässäkin se on auttanut hankalista paikoista yli, mutta tänä aamuna tapahtui jotain, mitä en Boden kanssa uskonut koskaan kokevani. Se antoi mulle lattialle tippuneen esineen! Luulin sen olevan erehdys, joten toistin saman vielä kaksi kertaa ja uskottava se oli, kyseessä ei ollut vahinko.
Kaikki alkoi siitä, kun Pete aamulla paukutti tyhjentyneellä talouspaperirullan hylsyllä minua päähän. Bode tuli katsomaan, mitä puuhastelemme, jolloin sain napattua rullan Peten kädestä ja aloin paukuttaa Peteä takamukseen (joo, me ollaan vähän keskenkasvuisia). Bode tuli lähemmäs ja lopulta rulla pomppi Peten takapuolesta Boden nenään ja takaisin. Rulla tippui lattialle ja Bode oli jo niin innoissaan koko jutusta, että alkoi leikkiä sen kanssa.
Pyysin rullaa itselleni ja hämmästykseni oli suunnaton, kun Bode sen mulle toi. Olin todella riemuissani ja myös näytin sen. Bode riemastui mun riemusta ja herran koko takapää pyöri vallattomasti. Annoin rullan välittömästi takaisin, kun mitään muutakaan palkkaa ei käsissäni ollut. Epäilin tapauksen kuitenkin olleen vahinko, joten testasin asian pyytämällä tuomaan rullan uudestaan ja vielä kolmannenkin kerran. Sama toistui, sain molemmilla uusintakerroillakin rullan käteeni. Voi vitsi, että olen tyytyväinen!
Hyvä Bode! Mammaa pitää auttaa!
VastaaPoistaJa kiitos Susku "kauniista" ja kuvaavista sanoista kommentissasi ;)