Eilen sattui pahalta näyttävä tilanne, mistä onneksi selvittiin pelkillä ruhjeilla ja säikähdyksellä. Jään ja kovaksi kokkaroituneen lumen sekaan täysillä pallon perässä juossut Bode lensi yhtäkkiä ilmassa voltin ja viereiseen lumipenkkaan kyljelleen.
Koko episodi tapahtui niin nopeasti, etten oikein ehtinyt edes tajuta, mitä siinä kävi. Liukastuiko Bode, kompuroiko se lumikokkareisiin vai jarruttiko vain niin pikaisesti, että takapää lensi ilmaan ja heitti pojan voltilla penkan päälle? Kerien kumoon se on ennenkin mennyt ja usein jarrutettuaan liian voimalla, mutta näin pahalta ei ole vielä kertaakaan näyttänyt. Säikähdin ihan tosissani, että nyt tuli lääkärireissu.
Mutta kyllä säikähti Bodekin. Oli melkoisen vaisua poikaa jonkin aikaa ilmalentonsa jälkeen. Toi se kyllä hetki sen jälkeen taas palloa mun jalkoihin, mutta hakemaan lähti hyvin rauhallisesti. Oliko kyse pelkästä säikähdyksestä vai kolhiko se itseään sen verran, että aristi paikkojaan? Ainakaan mitään näkyvää vammaa ei tullut. Illemmalla kaikki oli taas onneksi ihan ok ja palloa pelattiin normaaliin tapaan.
Näillä kohdin lähti Bode lentoon ja laskeutui hieman taaempana ylös penkan päälle.
Ilmalento on enää muisto vain ja tässä mennään samaisen penkan päällä isoveikka edellä ja pikkuveikka perässä.
Maksalaatikkokuvia tulossa...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti