Bode treenaa

Viime sunnuntaina hakuiltiin taas Boden kanssa. Tämä toinen hakutreenikerta pitkän tauon jälkeen sujui jo suht vapautuneesti. Bodea ei jännittänyt läheskään yhtä paljon kuin edellisellä kerralla! Siitä huolimatta päädyin ottamaan kunnon makkararingin alkuun ja vain kaksi ukkoa metsään.

Molemmat maalimiehet olivat haamuja ja molemmat toivat pojan syötellen pois. Tällä kertaa homma hoitui hyvin alusta loppuun asti. Bode lähti molemmille äijille reippaasti ja tuli niiden mukana pois - karkailematta! Olisipa poika jatkanut vielä kolmannellekin äijälle, lähti nimittäin reippaasti etenemään keskilinjaa, mutta kun ei ollut enää maalimiehiä eikä makkaroita metsässä, niin täytyi kutsua herra takaisin ;-)

Hienosti meni treenit, olen oikein tyytyväinen!

Hanskan ja örkin noutoharjoituksia

Ollaan Boden kanssa treenailtu nyt lähes päivittäin hanskan avulla noutoa. Alkuun riitti, että Bode otti ja piti hanskaa suussaan niin kauan, että sain sen otettua käteeni. Tätä toimintaa säestin kehuilla ja epämääräisellä höpinällä, ilman sen kummempia käskysanoja. Pienoista hämminkiä aiheutui, kun lisäsin toimintaan käskyn. Tähän asti kun vastaava käsky on Boden mielessä liittynyt vain ja ainoastaan pallon tuomiseen.

Ensimmäisellä käskytyskerralla Bode tuijotti hämmentyneenä maassa välissämme olevaa hanskaa.

"Hmm tuo ei kyllä ole pallo, mitähän äiskä nyt höpisee?"

Ja tietysti Missu sattui juuri olemaan lähistöllä ja totesi, että taas hänen apuaan tarvitaan... Niinpä Missu otti ja kiilasi Boden ohi, nappasi hanskan suuhunsa ja ojensi sen mulle! Eipä siitä sinänsä mitään haittaa ollut, koska selkeästi näin Boden päässä syttyvän lampun.

"Jaa, totako se tarkoittikin, selvä juttu!"

Ja seuraavaa käskyä se ei enää jäänyt ihmettelemään vaan toimi niin nopeasti, ettei Missun tarvinnut vaivautua ;-)

Noutoa ollaan nyt treenattu sekä hanskan että örkin (kuvassa) kanssa.

Ollaan edetty hanskan kanssa siten, että välillä olen pudottanut hanskan itseni ja Boden väliin, välillä olen heittänyt sen vähän kauemmas ja pyytänyt tuomaan. Loistavasti on sujunut! Myös örkin (pieni vihreä, auton ikkunassa aikoinaan roikkunut pehmolelu) kanssa ollaan treenailtu. Bode kanniskelee örkkiä aina välillä suussaan ja minä pyydän tuomaan sen mulle. Toimii silloin, kun ei ole häiriötekijöitä lähistöllä. Jos samaan aikaa tapahtuu jotain muuta - esim. Missu tai Wiltsu kävelee ohi - niin Bode unohtaa mun olemassaolon totaalisesti, mutta ilman häiriötekijöitä olen kyllä saanut örkin käsiini.

Ai että olen tyytyväinen omaan pikku mussukkaani!