Taas on jäänyt kirjoittelut melko lailla minimiin :-( Ei vaan ole saanut aikaiseksi ja rästihommia on muutenkin pilvin pimein odottamassa reipasta toimeen tarttujaa... Kunpa vaan löytäisi sellaisen itsestään!
Eilen käytiin Isan, Missun siskopuolen, luona kyläilemässä. Uskomatonta, että neitokainen täyttää kuukauden kuluttua jo peräti 14 vuotta! Siellä se kirmaili kuin teinityttö. Hieman jäykiltä sen laukka-askeleet kieltämättä näyttivät, mutta silti! Niin pirteän ja hyvävointisen näköinen vanhus oli että! Jaksaisipa omatkin kultamussukat porskuttaa yhtä pitkälle ja yhtä hyväkuntoisina!
Hiljaiseloa treenirintamalla
Treenipuolella on ollut viime aikoina hiljaista. Hakutreeneissä on meneillään kesätauko ja meiltä jäi muutenkin jo ennen taukoa joitain treenejä väliin, joten todella pitkä paussi on nyt ollut. Bode kävi ensimmäistä kertaa raunioradalla työskentelemässä heinäkuun alussa ja jälkiä olen sille tehnyt kesän aikana muutamia - vaihtelevalla menestyksellä, mutta muuten ollaan kesää vietetty suht rauhallisesti.
Bode luonnollisesti pelaa päivittäin palloa, eihän se muuten olisi Bode. Ja onpa se taas vaihteeksi ollut maalaushommissakin :-[ Huomasin nimittäin tänä aamuna maalia sen niskassa. Sen ja kanssa pitää aina tunkea itsensä joka paikkaan.
Vanhoja ja vaivaisia talo täynnä
Lisäilin tässä joku aika sitten Wiltsun sairauskertomukseen heinä-elokuulle merkinnät epämääräisestä huojunnasta ja kaatumisista. Nyt on alkanut enenevässä määrin mietityttää myös sen pyöristyminen, vaikkei liikunnan ja ruuan määrässä ole sanottavammin tapahtunut muutoksia. Samoin runsas juominen ja pissaaminen aiheuttavat huolta. Juonut se on tosin aina paljon enemmän kuin muut, mutta kai siihen joku syy pitää olla? Ja viime yönä siltä oli taas tullut pissat lattialle. Eihän sitä kovin usein käy, mutta kun noilla muilla ei koskaan. Voisivatko ne liittyä jotenkin sen mystiseen vaivaan? Täytyy pitää muistissa ja ottaa puheeksi, kun ensi kerralla käydään rokotuksissa. Ja olisikohan syytä samalla taas tarkistaa maksa-arvot? Näkisi onko se yksi niistä yhä edelleen hieman koholla, vai onko muutoksia tapahtunut suuntaan tai toiseen...
Muutamia viestejä olen saanut vastaavanlaisten ongelmien kanssa painivilta, mutta en vielä yhtään sellaista, mistä olisi jotain selvinnyt. Mielelläni kuulisin, jos joku on onnistunut ratkaisemaan mysteerin tai on ainakin päässyt vähän eteenpäin vyyhdin purkamisessa. Toki saa ottaa yhteyttä myös vaikka polkisi samalla tavalla paikallaan, kuten mekin. Aina helpottaa, kun huomaa, ettei ole ongelmiensa kanssa yksin!
Missun jalka on edelleen hyvässä kunnossa! Välillä se ontuu vähän, mutta tahtia se ei haittaa. Bode saa joka aamu kyytiä ja monesti myös päivällä ;-) Hännässä oleva patti on taas paisunut hirveän isoksi ja nyt se on sitä nuollut ja kirputtanut niin, että pahalta näyttää. Hännän amputointi on kuitenkin niin iso asia, että viimeiseen asti yritetään sinnitellä patin kanssa.
Ei tule vanhuus yksin. Bode on ainoa meistä, joka jaksaa koheltaa kaiken aikaa ja jolla on paikat kunnossa. Kaikki muut ollaan enemmän tai vähemmän rampoja ja raihnaisia...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti