Tuuli ja Missu näyttävät millaista
tosi ystävyys on.
tosi ystävyys on.
DogFriday:n kuvahaasteen aiheena on rakkauspäivä ystävänpäivän kunniaksi. Tarkoituksena on kertoa kuvin ystävyydestä ja rakkaudesta koiriin.
Mulle ovat myös jo edesmenneet koirat äärettömän rakkaita ja tärkeitä, joten tällä kertaa osallistun haasteeseen vanhemmilla kuvilla, vaikka tiedänkin, että tarkoituksena on käyttää ainoastaan tuoreita kuvia. Toki yksi tuorekin kuva - tältä päivältä - pääsee mukaan, koska rakastan myös näitä kahta poikaa, jotka päivästä toiseen tuovat niin paljon iloa elämääni! (Joo, sitä kolmatta "poikaa" myös, joka kulkee kahdella jalalla, mutta tässähän on tarkoitus puhua vain koirista, eikö niin?)
Pusuttelukuvia löytyy arkistosta useampiakin; on kuvia, missä Riina, Missu ja Wiltsu pussaavat minua ja sellaisia, missä Bode pussaa Peteä, mutta valitsin tähän haasteeseen kuvan, missä Tuuli antaa Missulle pusun. Se on niinkin kaukaa kuin vuodelta 2005. Samalta vuodelta on myös kuva, missä Wiltsu pyytää Missulta pusua. Niissä on jotain niin herkkää, että saavat kaihoisan hymyn huulilleni.
Wiltsu pyytää Missulta pusua.
Molemmat olivat ikionnellisia,
kun löysivät toisensa.
Ystävyys syntyi hetkessä.
Missun ja Wiltsun tarina alkoi vuonna 2004. Missu oli ollut jo vuoden yksin, kun maitorauhaskasvain oli vienyt Riina-äidin sateenkaarisillalle. Wiltsu oli 4,5-vuotias ja etsi uutta kotia.
Ilo oli ylimmillään, kun nuo kaksi tapasivat toisensa ensimmäisen kerran. Yhteinen sävel löytyi heti ja ystävyys syntyi saman tien. Wiltsu sopeutui uuteen laumaansa loistavasti ja Missu oli ikionnellinen, kun sai uuden ystävän eikä tarvinnut olla enää ainoana koirana talossa. Elämä hymyili taas. Ystävyys jatkui viime syksyyn asti, jolloin luusyöpä vei Missun.
Molemmat olivat ikionnellisia,
kun löysivät toisensa.
Ystävyys syntyi hetkessä.
Missun ja Wiltsun tarina alkoi vuonna 2004. Missu oli ollut jo vuoden yksin, kun maitorauhaskasvain oli vienyt Riina-äidin sateenkaarisillalle. Wiltsu oli 4,5-vuotias ja etsi uutta kotia.
Ilo oli ylimmillään, kun nuo kaksi tapasivat toisensa ensimmäisen kerran. Yhteinen sävel löytyi heti ja ystävyys syntyi saman tien. Wiltsu sopeutui uuteen laumaansa loistavasti ja Missu oli ikionnellinen, kun sai uuden ystävän eikä tarvinnut olla enää ainoana koirana talossa. Elämä hymyili taas. Ystävyys jatkui viime syksyyn asti, jolloin luusyöpä vei Missun.
Riina ja Tytti olivat
90-luvulla niin hyviä
ystäviä, että jakoivat
myös kepin.
90-luvulla niin hyviä
ystäviä, että jakoivat
myös kepin.
Muistelen vielä Riinan ja Tytin kepinkantokuvan verran menneitä ja sitten siirrytään tähän päivään ja tänään otettuun kuvaan Wiltsusta ja Bodesta.
Wiltsu ja Bode ovat välillä mitä parhaimpia ystäviä - tai no, ystäviä nyt ainakin. Toisinaan taas pitää kinata ja ärhennellä siitä, kumpi herroista olikaan se, joka määrää tahdin... Tänään oli ystävyyspäivä. Leikittiin kolmestaan pihalla - siis minä ja koirat - eikä kenenkään tarvinnut ärhennellä. Kaikilla oli kivaa! :-D
Ystävykset Wiltsu ja Bode.
Ja vielä lopuksi Missun ja Tuulin ystävyyshalin myötä oikein hyvää (vaikkakin myöhästynyttä) ystävänpäivää kaikille!
Tosi suloinen, tuo viimeinen kuva. Herttainen tuo Wiltsun ja Missun ystävyystarina. :)
VastaaPoistaOn sulla tosi ystävyyskuvia, ihania karvakamuja ^_^. Mulle kävi samalla tavalla, että piti kaivella vanhoja albumeja.
VastaaPoistaIhania ystävyyskuvia.
VastaaPoista