Alla olevat kuvat on lavastettu. Jätin kengän tarkoituksella vähän keskemmälle, että onnistun edes joten kuten tähtäilemään kameran kanssa, kun voro hiippailee paikalle. Ja hiippailihan se, kun hetken malttoi odottaa.
Hmm, mamin kenkä.
Ei se mitään huomaa, kun nappaan tämän tästä ihan varovasti ja hiljaa.
Tarttui syöttiin.. :D
VastaaPoistaTämä on hauska!
VastaaPoistaJokaisella on se heikko kohta ;)
VastaaPoistaHeh! Ne on semmosia. Silti niin ihania.
VastaaPoistaMukavia voroja ovat, hyvät kuvat vorosta. ;)
VastaaPoistaIhana VOro, eihän tuota raaski komentaakaan....;)
VastaaPoistaHauskan hauska! Nam, herkkukenkää:))
VastaaPoistaHihhih. Nauratti Pantteria :)
VastaaPoistaVilahtiko tuolin alle jyrsimään? :)
VastaaPoistaMeillä oli aikoinaan kirjaVOro, ikävä kyllä: erityisesti kirjastonkirjavoro, mikä tuli meille melko kalliiksi. Laskuja se ei syönyt, vaikka äiti usutti käymään luukusta tipahtelevien maksulappujen kimppuun...!
Ihana tuo voro! Hauskan idean keksit kuvallesi!
VastaaPoistaKuis se näkee tuon otsatukan alta?
VastaaPoistaAjattelin sanaa voro vaan miten sellaisesta kuvan saisi. Heh, eipä tullut tämä mieleen, vaikka meilläkin on yksi tämmöinen voro ollut.
VastaaPoistaHauska, voro jäi kiinni itse teossa.
Oletkos ajatellut ostaa hänelle omat kengät niin ei tartte napata muiden kenkiä : )
VastaaPoistaKiitoksia kaikille kommenteista! Herra Pöhelssön on todellakin aika hauska tapaus ja niin taitava voro, että onnistuu aika usein kähveltämään kengän ihan huomaamatta, joskus on jopa molemmat popot lähteneet kävelemään.
VastaaPoistaEi se nyt sentään niitä jalasta vie, sen kyllä huomaisin, vaan silloin kun kengät ovat ihan yksikseen lattialla sohvan edessä jalkojen ollessa rahilla. Jossain vaiheessa vaan huomaan, että kenkä on taas siirtynyt Boden luokse eteiseen.
Sini: Joskus komentaminen tosiaan on vaikeaa, kun naurattaa niin, ettei tahdo sanaa saada suustaan. Sen vielä pystyy estämään, kun kenkä lähtee koiran suussa - jos tapahtuman vaan huomaa. Mutta kun herra seuraavan yrityksen tekee niin, että vetää tassulla kenkää enemmän itseensä päin saadakseen sen huomaamattomammin pois. Silloin viimeistään alkaa yleensä komentajaakin naurattaa.
Kutuharju: Ei vilahtanut tuolin alle jyrsimään, vei vain mennessään unikullaksi. Onneksi se ei enää tuhoa kenkiä eikä mitään muutakaan (kopkop). Se vain ottaa kengän mukaansa ja käy sen viereen maate.
Maiju: Kyllä se sieltä jotain näkee - jos haluaa ;-)
Mayo: En usko, että omien kenkien ostaminen auttaisi. Herralle kelpaa nimittäin pääasiassa vain mun kengät. Mikäli joskus lähtee isännän kenkä, on se niin iso tapaus, että isännältä pääsee riemunkiljahdus.
varsinainen voro tuossa!
VastaaPoista