Jengi pihalla
Olen tässä jo useamman vuoden suunnitellut matkaa Brysseliin. Ystäväni on asunut siellä jo kahdeksan vuotta ja olen luvannut lupaamasta päästyäni, että pistäydyn kyllä kylässä, ennen kuin se sieltä kotiutuu takaisin Suomeen... En tiedä kauan mulla vielä olisi "armonaikaa", mutta nyt viimein aion reissun kyllä jollain konstilla toteuttaa. Ainoa ongelma on koirien hoito. Helpointahan olisi, jos joku majailisi täällä niiden kanssa, ettei tarvitsisi etsiä kaikille omia hoitopaikkoja (kukaanhan ei ole niin hullu, että ottaisi kolmea koiraa hoitoon).
Ja koska suunnitelmissani on vain (pidennetty) viikonloppureissu, niin uskon ja toivon koirien hoidon järjestyvän jollain konstilla! Enpä ole aikoihin ulkomailla käynytkään. (Viimekeväistä Ruotsinreissua ei tietenkään lasketa, Ruotsihan on toinen kotimaa ;-) )
Vihreänä kateudesta luen Jarin matkakertomusta. Etukäteen voivottelin, että jos sen matka käy Romanian Transsylvaniaan, niin multa tulee itku. Ja siellähän se nyt just on! Sinnekin olen kaavaillut - sitten joskus - matkustavani. Huokaus. Eipä ole juuri tullut matkusteltua enää koirien astuttua elämääni. Sitä ennen reissasin kyllä. Paljon on maita ja paikkoja koluttu, mutta niin paljon mielenkiintoista olisi vielä näkemättä...
Joo-o, se on nyt sitten syksy saapunut ihan tosissaan. Koirien juomakaukalosta (vanha lastenamme) löytyi viikonloppuna kaksi hukkunutta hiirtä :-( Oli siis korkea aika kaataa vesisaavit nurin, kun hiiret alkavat jo hipsiä lähemmäs torppaa. Voi ei, kohta se rapina taas alkaa! :-(
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti