Ontuu, ei onnu, ontuu...

Maanantaina käytiin Missun kanssa hakemassa toinen Cartrophen-pistos. Lääkäri sanoi, että kuulostaa oikein hyvältä, kun kerroin, että perjantaihin asti kaikki oli paremmin kuin hyvin ja vasta viikonloppuna Missu alkoi jälleen vähän ontua. Nyt ei enää tarvitse antaa särkylääkettäkään kuin vain tarvittaessa. Hieno homma!

Mutta särkylääke se on selkeästi ainakin toistaiseksi ollut, mikä on avun tuonut. Tällä viikolla en ole vielä särkylääkettä antanut ja jo tiistai-iltana Missu alkoi vähän ontua :-( joten pistoksista ei näytä vielä olleen juurikaan apua. Pari pistosta se saa vielä ja toivottavasti jalkakipu on sen jälkeen kokonaan historiaa!

Rajoitettu liikunta on vaan vähän vaikeampi juttu toteuttaa... Missu riehuisi Boden kanssa enemmän kuin mielellään. Totta kai, kun nyt ei ole jalka enää niin kipeä, niin pitäisi ottaa takaisin kaikki se menetetty aika, minkä on joutunut kipeän jalan takia pysymään rauhallisena. Ja kaikkein pahinta on juuri peuhaamisleikit, äkilliset jarrutukset ja käännökset, missä nivel joutuu suurimmalle rasitukselle :-(

Vaikeampaa mulle kuin koirille?

Huomenna on reissuun lähtö. Kirjalliset koirienhoito-ohjeet on valmiina, matkakassi otettu esille, passin voimassaolo ja sijainti tarkistettu (löytyi ja on voimassa!). Nyt pitäisi vielä katsoa, mitä kaikkea ottaa matkalle mukaan. Niin ja kaupassa pitää vielä käydä ja laittaa ruuat, että on elukoille ja koirienhoitajalle, mitä tarvitsevat. Toivottavasti pärjäävät! Ja toivottavasti Wiltsu saa jotain herkkua lauantaina, kun se täyttää 8 vuotta, lauleta sille ei kuulemma ainakaan ;-) Noh, herkkuja saavat koko jengi ainakin sitten viimeistään sunnuntai-iltana, kun tulen kotiin!

Taitaa vaan tämä reissuun lähtö olla vaikeampaa mulle kuin koirille... Toivottavasti haluavat mut kuitenkin vielä takaisin! Tai sitten pitää yrittää lahjoa ne jotenkin ;-)